Ahvenaistenharju

Ahvenaistenharju on Hämeenkosken länsi-pohjoispuolella ja nousee korkeimmillaan 177,5 m mpy. Harju on osa Salpausselän reunamuodostelmaa, joka on syntynyt viime jääkauden loppuvaiheessa. Harjulla on Ahvenaisten lammet. Harjulla on paikoittain mm. pähkinäpensas kasvustoa. Harjulla, Ahvenaisten järven pohjoispuolella sijaitsee yksityisten maalla oleva luonnonsuojelualue, Ahvenaisen pähkinärinne.

kuva: Helena Saarinen

Tykkää Jaa



Hämeenkosken kirjasto

Kirjasto on kaikille avoin kohtaamispaikka ja kulttuurikeskus. Siellä on tarjolla lehtiä, kirjoja, musiikkia, elokuvia ja muita aineistoja, joihin voit tutustua paikan päällä tai lainata kotiin. Kirjaston tiloissa voit opiskella, harrastaa ja oleskella. Siellä järjestetään myös opastuksia, neuvontaa, tapahtumia ja näyttelyitä.

Kirjastoissa on käytössä langaton verkko, tietokoneita ja yleisimmät tietokoneohjelmat.

Tykkää Jaa

Asikkalantie 2
16800 Hämeenkoski

Hämeenkosken kirkko ja kellotapuli

Hämeenkosken vuonna 1870 rakennettu nykyinen kirkko ja arkkitehti Engelin suunnittelema kellotapuli vuodelta 1824.

Tykkää Jaa

Toijalantie 11
16800 Hämeenkoski

Helvetinlähde

Huljalan Helvetti on Hämeenkoskella jääkaudelta peräisin oleva rotko Salpausselän harjun kupeessa. Huljalan Tupalan tilan mailla purkautuu runsastuottoinen Helvetin lähde, josta Lahti ottaa juomavettä. Rotkon pohjalla virtaa kirkasvetinen Kumianoja puro. Alue on maisemaltaan ja maaperägeologialtaan erikoislaatuinen.

Historiallinen Linnakallio

Muinaisten sotien aikana kalliolla poltettiin perimätiedon mukaan merkkitulia, jotka näkyivät kauas ympäristöön kutsuen miehet koolle vihollista vastustamaan ja kehottaen naisia ja lapsia pakenemaan. Suurten vainovuosien aikana kuljetettiin Linnakalliolle tärkeimmät tavarat, sekä kotieläimet, naiset, vanhukset ja lapset turvaan.

Kuva: Perinneaineisto Herrainkamari Linnakalliolla.
Kallion seinämässä oli huoneen tapainen syvennys. Oli tasainen paikka aivan kuin lattia ja sitä ympäröi kolmelta suunnalta jyrkät kallioseinät, mutta neljäs seinä puuttui. Viime vuosisadalla kauppias Snelman laittoi puiset portaat maasta tähän kamariin. Koskenkylän herrat viettivät tuossa kalliokamarissa monta hauskaa iltaa ja yötä. Kuva otettu 1914.

Linnakallio

 

Ilolanharju ja supat

Ilolanharju on Valkjärven pohjoispuolella ja jatkuu Kukkolanharjuna itään. Ilolanharjulla on lukuisia pikkusuppia ja kaksi isoa suppaa Valkjärven pohjoispuolella. Kahdelle isolle supalle pääsee Koskiharjuntien jatkeena olevaa metsäautotietä ja polkua pitkin jalkaisin.

Ilmakuva Ilolanharjun supista Google

 

J. K. Paasikiven syntymämuistomerkki

Juho Kusti Paasikivi syntyi 27 marraskuuta 1870 Kosken Huljalan kylässä Kulma-Seppälän talon mallassaunassa. J. K. Paasikivi vaikutti erilaisissa julkisissa tehtävissä Suomen keskeisten poliittisten ja taloudellisten päätösten tekoon yli 50 vuoden ajan. Hänen uransa huipentui presidenttikauteen 1946 – 1956, jonka aikana hän vastasi hahmottelemansa sodanjälkeisen kauden ulkopolitiikan, Paasikiven linjan, toteuttamisesta. Syntymämuistomerkki on paljastettu 6.8.1961.

Lisää Kosken Kohinoissa muualla

 

Tykkää Jaa

Huljalantie 13
16800 Hämeenkoski

Kellolanlähde

sijaitsee Huljalankylän ja valtatie 12 pohjoispuolella. Lähde on Hämeenkosken pitäjän suurin ja sijaitsee Kukkolanharjun eteläpuolella.  Lähteen halkaisija on kymmenkunta metriä.

Kenraalimajuri Ernst Ruben Laguksen muistomerkki

Ernst Ruben Lagus syntyi Hämeen läänin Koskella 12. lokakuuta 1896. Hänen vanhempansa olivat metsänhoitaja Alexander Gabriel Lagus ja Emma Matilda Bellman. Perhe asui Käikälän kartanossa, josta muutti 1911 Helsinkiin. Kenraalimajuriksi ylennyt Ernst Ruben Lagus sai jääkärikoulutuksen Saksassa. Hän toimi talvisodassa huoltopäällikkönä sekä myöhemmin jatko- ja Lapin sodassa muun muassa Panssaridivisioonan komentajana. Jatkosodan aikaisista ansioistaan hänet nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi numero 1. Hämeenkoskelaisten sotaveteraanien aloitteesta kiinnitettiin Teuronjoen rannalle peruskallioon hänelle muistomerkki. Muistomerkki paljastettiin elokuussa 1974.

Kotiseutumuseo

Hämeenkosken kotiseutumuseo sijaitsee osoitteessa Keskustie 36  aivan kirkon alapuolella. Museo avattiin yleisölle vuonna 1958, jolloin esineistön keräämisestä ja museon rakentamisesta vastannut museotoimikunta luovutti sen Hämeen-Kosken nuorisoseuralle. Kunnan omistukseen museo siirtyi vuonna
1972. Hämeenkosken kunnan yhdistyessä Hollolan kuntaan siirtyi museo Hollolan kunnalle. Nykyisin museossa on n. 2400 esinettä.

Esinemuseo sijaitsee vanhassa 1856 rakennetussa viljamakasiinissa. Alueella on lisäksi Etolan kylästä siirretty Mustiston talo ja Hyväneulan kylästä siirretty Lammasmäen talon aitta. Vuonna 1971 rakensivat Kosken Hl sotaveteraanit alueelle korsun muistuttamaan koskelaisten pioneerien jatkosodan aikana viettämiä vuosia rintamalla Syvärin joen tuntumassa.

Tykkää Jaa

Keskustie 36
16800 Hämeenkoski