Palvelut

Haluatko yrityksesi tiedot mukaan palveluhakemistoon. Ota yhteyttä.

Tupalan Biisonitila

Hanna ja Mika Lampola Contact: Biisoninlihaa ja biisonitarhavierailut
Home Asikkalantie 1001 Hyrkkälä Home Phone: Hanna 041 528 7345 Home Phone: Mika 040 548 5227 Website: Tupalan biisonit

Kuvaus

Biisoninlihaa, biisonitarhavierailut

Biisoninlihaa myytävänä tilalla (tilauksesta): Asikkalantie 1001, 16800 Hämeenkoski, p.040 5485227/ 041 5287345.
Lihaa saatavilla kausittain.

Biisonitarhalla pääsee katselemaan opastetusti biisoneita laitumen äärelle, aitauksen viereen pientä pääsymaksua vastaan.

Vierailun yhteydessä voi halutessaan käydä kurkkaamassa myös pihamaallemme kesällä 2017 rakennettua ”intiaani tiipiitä”

AMERIKAN PREERIABIISONI (BISON BISON)
Amerikan preeriabiisonit ovat kaukaista sukua eurooppalaiselle visentille (Bison Bonasus). Biisoneista käytetään myös nimitystä buffalo.

Biisonit ovat laumaeläimiä, jotka seuraavat pomoaan. Ne ovat uteliaita, älykkäitä, vahvoja ja nopeita – juoksevat nopeammin kuin hevonen. Niillä on tarkka nokkimisjärjestys, joka määräytyy iän ja koon mukaan. Biisonien laumaelämää on usein kuvattu matriarkaaliseksi.Lauman kärjessä on usein vanhempi naaras.
Biisoni on villieläin, joka ei koskaan kunnolla kesyynny. Uhattuna ne saattavat olla arvaamattomia ja vaarallisia. Kiima-aikana ja vasikkojen ollessa pieniä ei kannata yrittää mennä silittämään eläintä, joka tarvittaessa hyppää vaikka kaksimetrisen aidan yli ja tallaa valtavalla painollaan alleen kaiken eteen tulevan.

Biisonihiehot tulevat sukukypsiksi parin kolmen vuoden ikäisinä ja voivat saada jälkeläisiä vielä yli 25 vuoden ikäisinä. Biisoni voi elää jopa 40 vuotiaaksi. Vastasyntynyt biisonivasikka painaa 15–25 kilon verran ja syntyy keväällä laitumella vaikka 40 asteen pakkasessa ja lähtee heti seuraamaan terhakkaana emoaan. Emon kantoaika on samanpituinen kuin ihmisilläkin. Aikuinen biisonisonni voi painaa täysikasvuisena yli 1000 kiloa ja lehmä yli 500 kiloa.

BIISONIN HISTORIAA
Vielä 1800-luvun alkupuolella kymmeniä miljoonia biisoneita arvellaan käyskennelleen vapaina pohjoisamerikkalaisilla preerioilla. Intiaanit metsästivät biisoneita lihan, vuotien ja jänteiden takia, mutta vain sen verran kuin oli tarve. Varsinaista biisonien joukkoteurastusta harrastivat valkoiset, joiden päämääränä oli hävittää intiaanit tuhoamalla näiden elinkeino, biisonit. Biisonien matka kohti sukupuuttoa vältettiin viime hetkellä erilaisin suojelutoimenpitein. Biisonien tarhaus on lisännyt Pohjois-Amerikassa kannan jo yli 250 000 yksilöön, kun se alimmillaan laski alle tuhanteen. Biisoneita on nykyisin Yhdysvaltain keskilännessä ja Kanadassa. Etelä-Dakotassa joillakin yksityis-farmeilla on suuria laumoja.

BIISONIT SUOMESSA
Ensimmäiset biisonit tulivat Suomeen vasta vuonna 1998. Ne tuotiin Belgiasta, jonne ne oli vähän aikaisemmin tuotu Pohjois-Amerikasta kasvatettavaksi. Biisoni sopeutuu hyvin Suomen ilmastoon ja sitä voidaan pitää ulkona talvellakin. Biisonit eivät tarvitse mitään lämpimiä tiloja. Biisoni tulee toimeen heikkolaatuisellakin ravinnolla. Kesällä niille riittää hyvä laidun ja vesi ja talvella vesi ja kuiva heinä. Suomessa biisoneita kasvatetaan tällä hetkellä kahdeksalla tilalla.

BIISONINLIHA ON MAUKASTA JA TERVEELLISTÄ
Biisonin liha on tummaa ja muistuttaa hirvenlihaa, mutta siitä puuttuu riistan maku. Liha on todella maukasta ja vähärasvaista Se sisältää rautaa, B-vitamiineja ja proteiinia enemmän kuin naudanliha ja on lyhytsyisempää. Liha on erittäin mureaa ja nopeasti kypsyvää. Biisoninlihalla on hyvin alhaiset kolesterolipitoisuudet. Liha ei myöskään ole allergeenista, joten se sopii hyvin myös niille, jotka eivät muuta lihaa voi käyttää. Biisoninliha kuuluu arvokkaisiin gourmet-ruokiin.