Yhdistykset

Kosken Kuohu r.y.

Kuvaus

yhteyshenkilö Ismo Mäki-Rekola
p.040 753 8924
sposti: ismo.makirekola@gmail.com

Kosken Kuohun tarina:

1915 Kosken Kuohun tarina alkoi

1925 kuohun toiminta elpyi hiljaiselon jälkeen.

Tarkoituksena on koskelaisten saattaminen urheilun pariin, ja kilpailla hyvässä toverihengessä. Toimintaa rahoitettiin järjestämällä, näytöksiä, tapahtumia, ja kilpailuja.

1935 Kuohu liittyi SVUL:n erikoisliittoihin.

1938 oli viimeinen vuosi ennen sotaa, kun Kuohussa kilpailtiin. Lajeina oli vielä murtomaajuoksuja, hiihtokilpailuja ja kyläosastojen välisiä kilpailuja. Jäseniä seurassa oli 74 henkilöä, joista viisi naista.

1939-1944 ei Kuohussa kilpailtu.

1944 Kuohuun perustettiin huvitoimikunta, joka vastasi juhlien ja muiden tapahtumien järjestämisestä.

1946 Kuohu liittyi hiihtoliittoon.

1946 Kosken pesäpalloseura Kopparit liittyi Kuohun alaosastoksi.

1947 Putulaan rakennettiin hyppyrimäki.

1947 Kuohu perusti Putulaan kyläosaston.

1948 Kuohun Putulan alaosasto pelasi miehissä sekä naisissa lentopalloa Ronnia vastaan. Miehissä kohtasivat myös Ylänteen nuorisoseuran voittaen.

1954 Kosken Kuohu otettiin viralliseksi nimeksi. Aikaisemmin nimi oli ollut Kosken Hl. V. ja U. seura Kuohu.

Kuohun lajikirjo oli monipuolinen. Hiihto, yleisurheilu, juoksu, mäkihyppy, ammunta ja ampumahiihto, uinti, painonnosto, ja palloilusta pesäpallo, jalkapallo, lentopallo, sekä Koripallo, suunnistus, ym. sekä naisvoimistelu.

1960 -luku oli vahvaa pesäpallo aikaa Kuohussa. Olimme maakuntasarjassa kärkipäässä, ja vuoden lyöjäkuningas 1963 oli Kuohun Martti Bister, ja 1964 Lasse Mustjoki.

1961 Kuohu ilmoittautui Suomen Koripalloliittoon.

1964 Kuohuun perustettiin naisjaosto jonka alaisuudessa samana vuonna perustettu Kosken Kuohun Naisvoimistelijat. (jonka nimi muutettiin 1995 Hämeenkoskettariksi.) Tulisi toimimaan.

1966 jalkapallo otettiin Kuohun ohjelmaan.

1970 -luvulla elettiin Kuohussa vahvaa yleisurheilun nousua.

1977 -luvulla Kuohu otti ohjelmistoonsa mukaan Heinäjuoksun ja ampumaurheilun. –

1986 Kuohussa satsattiin yleisurheiluun ja hiihtoon.

1994 lentopallojaosto perustettiin Kuohuun.

Olimme vuotta aikaisemmin saaneet Koskelle oman urheiluhallin, jossa pääsimme pelaamaan lentopalloa oikealla kentällä, sitä ennen pelasimme Seuralassa virelenttistä, joka soveltui Seuralassa pelattavaksi pelimuodoksi.

Lentopallossa oli harrastajia runsaasti. Oli useampia vuorojakin hallilla, oli kuntolentopalloa, naisten vuoro, sivistyslautakunnan, Kuohun edustuspelaajien vuoro. Sen lisäksi oli kylien omia vuoroja, joten päätettiin järjestää kunnan sisäinen sarja lentopallossa, aikaisemmin oli pelattu Seuralassa samanlaista sarjaa, mutta virelentopallon säännöillä. Kuohun edustusmiehistö aloitti kilpailemisen 5-sarjassa ja jo neljän vuoden päästä joukkue nousi kolmossarjaan. Sitä korkeammalle näin pienen paikkakunnan rahkeet eivät riittäneet. Porukka koostui aika pitkälti oman kunnan pelaajista mitä muutama täsmäpelaaja oli hankittu naapurikunnista. Joukkueella ei ollut jatkuvuutta, ei tullut uusia pelaajia rinkiin, kun nuoret tykkäsivät pelata mieluummin salibandyä. Edustusmiehistö pelasi sarjapelien jälkeen vielä Päijät-liigaa. Jonka kertaalleen voitti, kun loppuottelussa kaatui Lahden Kimmo. Kuohu luopui pelaamisesta Päijät-liigaa ja jatkossa Kuohun pelaajia pelasi Lammin Kuosussa. Kuosun kotiottelut pelattiin Hämeenkoskella. Lentopallon suosio alkoi hiipua salibandyn juurruttua Hämeenkoskelle

Miesten sekä naisten joukkueet ovat lisäksi pelanneet kuuden kunnan turnauksessa, voittaenkin sen. Johon kuuluivat: Hämeenkoski, Lammi, Pälkäne, Luopioinen, Hauho, sekä Padasjoki. Nykyään on vain naisten joukkue, joka on käynyt edustamassa ainakin Koskea entisessä kuuden kunnan turnauksessa.

Lopuksi Kosken Kuohua edustaneiden urheilijoiden suursaavutuksia:

Maailmanmestaruuksia. = 2

  • Helena Koponen, o. s. Keinänen

Euroopan mestaruus = 1

  • Helena Koponen, o. s. Keinänen

Suomen mestaruuksia = 25

  • Kari Töyrylä, Eija Mänttäri, Seppo Keinänen, Helena Koponen

Maaotteluita = 40

  • Keijo Lille, Kari Töyrylä, Tapio Pitkällä, Seppo Keinänen, Eija Voutilainen, o. s. Mänttäri, Helena Koponen o. s. Keinänen

Lähteenä on käytetty Uljas Kiurun teosta Sata vuotta Hämeenkoskelaista urheilua 1897 – 1997

 

Total Page Visits: 196 - Today Page Visits: 15