Koski-seura ry järjestämä kävelykierros Valkjärven hautausmaalla VPK:n kesäjuhlien yhteydessä sunnuntaina 21. heinäkuuta kiinnosti yli viittäkymmentä henkilöä.  Kari Kaivola ja Juuso Torvinen opastivat ryhmää hautojen keskelle. Hämeenkosken vanha hautausmaa sijaitsee kirkonmäellä ja on ollut käytössä varmasti ainakin kirkon rakentamisesta lähtien vuodesta 1735. Sankarihautausmaa perustiin kirkon viereen talvisodan aikaan ja sankariristi paljastettiin 6.2.1942. Vapaussodan sankarimuistomerkki on vuodelta 1970.

Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä

Kari Kaivola vakaumuksen puolesta kaatuneiden muistomerkillä.

 Valkjärven hautausmaata on käytetty 1800 – luvun lopulta lähtien.  Hautausmaan portilla on edellisen kirkon kellotapulin alaosa läpikäytävänä. Valkjärven hautausmaan alueella on sijainnut hätäkirkko kruununmakasiinissa 1730 – luvulla isonvihan jälkeen. Hautausmaan uusi osa otettiin käyttöön 5.8.1930. Hämeenkoskella on molempia hautausmaita käytetty rinnakkain. Vanhalla hautausmaalla on 1936 suoristettu käytäviä ja samassa yhdessä hävitetty paljon vanhoja hautoja. Molemmat hautaholvit sijaitsevat vanhalla hautausmaalla, Kurjalan kartanon, von Essenien sekä Leinelän Ylöstalon. Valkjärvellä niitä ei ole.

J.F.Niklanderin hautapaasi tuijien keskellä.

Juuso Torvinen kertoo Dufvien ja Korhosen merkityksestä Kosken teollistumisessa.

Aikaisemmin hautamuistomerkit olivat puupaanuja, puuristejä sekä virkamiehillä kyläseppien takomia metalliristejä. Valkjärven hautausmaan vanhassa osassa oli vielä 1950 – 1960 luvuilla runsaasti puuristejä. Hautakivet yleistyivät vasta tämän jälkeen.

Hautausmaa kierros kesti lähes kaksi tuntia. Täällä on löydettävissä runsaasti pitäjän vanhaa historiaa. Kuulimme kartanoiden ja ratsutilojen omistajasuvuista, (Appelroth), kunnallishallinon kehittyessä mukana olleiden kuntakokousten ja kunnanvaltuuston puheenjohtajien elämästä, (Utela, Niklander, Korremäki, Rinne, Maijala), paikkakunnan yritys ja teollistumisen vaikuttaneista henkilöistä (Dufvat ja Korhonen, Leivo, Silvonen, Salmenlinna), pysähdyimme runoilija Sirkka Seljan valkoisen puuristin luona sekä kanttorien ja rovastien haudoilla (Jurva, Salonen, Kalke). Lopuksi kuulimme jatkosodan hävittäjälentäjästä Paavo Mannilasta ( 1917 – 1972) ja Etolan Lastenkodin ensimmäisestä johtajasta Lyyli Koskisesta ( 1888 – 1952).  Paahteisen hellepäivän keskellä Palokunnan juhlat jatkuivat vielä VPK:n oman orkesterin konsertilla Seuralassa.

Rovasti Emil Salosen hautakivi.

Kyösti Utela toimi Koski Hl:n ensimmäisen kunnanvaltuuston puheenjohtaja.

 

Total Page Visits: 20 - Today Page Visits: 2