Pihkasalmen koulu

Kansakoululaitoksen kehittyminen Suomessa alkoi varsinaisesti v. 1866 kansakouluasetuksesta. Vuonna 1898 asetuksella velvoitettiin kunnat jakamaan alueensa koulupiireihin. Koulupiirien alueissa otettiin huomioon mm. maantieteelliset seikat, ettei koulumatka olisi yli viittä kilometriä. Koulujen toiminnasta vastasi johtokunta ja toimintaa valvoi läänien kansakoulutarkastajat.  Koulun toiminta jakaantui kaksivuotiseen alakouluun, neljävuotiseen yläkouluun ja kaksivuotiseen jatkokouluun.
(Lähde: http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kansakoulut )

Pihkasalmen piirin kansakoulun ensimmäiseen johtokuntaan kuuluivat Juho Hukki, Vihtori Nurminen, Kalle Kajander, Eliina Lehto ja Toivo Sulkanen. Johtokunta tilasi koulukaluston sekä opetus- ja havaintovälineet Oy Valistukselta. Tilaus piti sisällään mm. 16 pulpettia, opettajan pöydän ja tuolin, luokkataulun, urkuharmoonin, 3 höyläpenkkiä, ”Sinkerin” ompelukoneen, helmitaulun, tellurion sekä karttoja, havaintokuvia ja muuta kouluvälineistöä. Koko kaluston hinnaksi kertyi 21.291,50 markkaa.

Ensimmäinen opettajavalinta

Johtokunta päätti julistaa kahdeksi koevuodeksi opettajan toimen haettavaksi 15.6.1926 mennessä. Ilmoitus julkaistiin Virallisessa lehdessä ja Opettajain lehdessä. Hakijana oli vain opettaja Väinö Lovio.

Kesäkuun 16. päivänä 1926 johtokunta päätti kutsua opettajaksi Lovion ja lähettää pöytäkirjan sekä johtokunnalle tulleet hakemukset viipymättä kansakoulujen tarkastajalle ”siinä tarkoituksessa kuin armollinen julistus heinäkuun 21 p:ltä 1898 säätää”.

Mutkia matkassa

Kokouksessaan 25.6.1926 johtokunta joutui julistamaan viran uudelleen haettavaksi. Samalla päätettiin laittaa auki tyttöjen käsitöiden opettajattaren virka. Ilmoitukset julkaistiin Suomalaisessa Virallisessa Lehdessä, Opettajain Lehdessä sekä Helsingin Sanomissa, yhden kerran kussakin.

Kansakoulun tarkastaja ei ollut vahvistanut opettajan valintaa. Ilmeisesti hakumenettelyssä oli jotain vastoin uudempia säädöksiä. Pöytäkirjan mukaan johtokunnalla oli ollut ohjeenaan ”Kansakouluasiain käsikirja etupäässä maalaiskansakouluja varten” -niminen kirja vuodelta 1923 ja johtokunta luuli menetelleensä aivan oikein. He päättivät kysyä herra tarkastajalta, mistä johtokunta voi parhaiten hankkia kaikki koulua koskevat lait ja asetukset ynnä kiertokirjeet. Pöytäkirjasta on luettavissa selkeä harmistus herra tarkastajaa kohtaan. ”Koska koulumme johtokunta on ollut jo ainakin 1½ vuotta valittuna, ja tiedämme, että toisten koulujen johtokunnat ovat saaneet ohjeita sillä ajalla useammankin kerran, vaan meidät on jätetty aivan oman onnemme nojaan.”

Toinen opettajavalinta

Toisella hakukierroksella hakemuksia johtokunnalle olivat lähettäneet kansakoulunopettajat Eino Pipatti ja Akseli Vaajasalo. Opettaja Väinö Lovio oli kirjelmällä esittänyt tulla vaalissa huomioon otetuksi. Johtokunta valitsi 1.8.1926 alkaen kahdeksi koetusvuodeksi yksimielisesti opettaja Akseli Vaajasalon. Vaajasalolla oli jo 16 vuoden kokemus kansakoulunopettajana. Hän oli opettanut ainakin Töysän kunnan Tuurin kansakoulussa ennen Koskelle tuloaan.

Tyttöjen käsityönopettajattaren virkaa olivat hakeneet rouva Aino Pipatti, rouva Maria Vaajasalo sekä rouva Vilhelmiina Räisänen. Johtokunta päätti yksimielisesti valita rouva Maria Vaajasalon tyttöjen käsitöiden opettajattareksi elokuun 1. päivästä alkaen epämääräiseksi ajaksi.

Toiminta alkaa

Maanantaina 1. elokuuta 1926 johtokunta kokoontui ja pöytäkirjuriksi valittiin Akseli Vaajasalo. Koulu päätettiin aloittaa 16.8., jolloin kaikkien oppivelvollisten lasten tuli saapua paikalle. Hankintojakin tehtiin edelleen, mm. kuvastokaappi, penkkejä, valtakunnan lippu ja ”akkunaverhot” päätettiin tilata.

Koulun vihkiäisjuhla päätettiin pitää 10.10.1926. Juhlapuheen pitäjäksi pyydettiin kansakoulujen tarkastaja Saarni Lahdesta ja vihkiäispuheen pitäjäksi seurakunnan kirkkoherra Laurila.

Ensimmäinen kuusijuhla vietettiin tiistaina 21.12. kello 6 aamulla. Joulun alla oppilaille päätettiin antaa jalkine- ja vaateavustuksia. 18 oppilasta saivat joko flanellia, sarkaa, saappaat tai kengät. Kevätlukukausi aloitettiin 10. tammikuuta 1927.

Talven ja kevään myötä johtokunta antoi erilaisia töitä tehtäväksi huutokaupalla vähiten vaativalle. Töitä olivat mm. vesirännien teko, tontin aitaaminen, mullan vetäminen kasvimaalle, lattioiden tiivistäminen ja maalaaminen sekä seinän ja uunien sivujen tiivistäminen vintissä, ettei hiekka pääse vuotamaan vintistä alas.

Ensimmäinen lukuvuosi päättyi 10. päivänä kesäkuuta 1927. Akseli Vaajasalon virka vahvistettiin yhden koevuoden jälkeen, koska hän oli kaikin puolin kiitettävästi ja hyvin hoitanut virkaansa.

Total Page Visits: 3 - Today Page Visits: 3