Hämeenkosken Seuralassa on avoin keskustelutilaisuus sunnuntaina 15.5 klo 12 alkaen Lammin biologisen aseman uusista kalastotutkimuksista ja Vanajavesikeskuksen vetämistä hankkeista. Jokiin on valmistumassa kalatiesuunnitelmat. Lisäksi pohditaan mm. eroosiota sekä säännöstelyä. Väliajalla Vanavesikeskus tarjoaa kahvit. Tilaisuudessa voi myös nauttia omakustanteista Seuralan talkoolaisten valmistamaa järvikalakeittoa, jonka tuotto käytetään Seuralan hyväksi.

Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema on vuosikymmeniä tutkinut Pääjärveä ja vesistöstä löytyy kattavia pitkän aikasarjan tutkimustuloksia. Järvi on yksi tutkituimpia maassamme. Pääjärvi on neljänneksi syvin järvi, tummavetinen ja vähäravinteinen Kokemäenjoen vesistön koillinen alku ja vedet virtaavat Hämeenlinnan Vanajaveden kautta lopulta Poriin.  Kalastosta on runsaasti uusia tutkimustuloksia.

Vanajavesikeskus on käynnistänyt useita hankkeita Teuronjoen ja Puujoen vesistöalueella. Lisääntyvää taimenkantaa estää vaeltamasta neljä patoa, Sahakosken, Koskenkosken, Myllykosken ja Vuolteenkosken padot, joihin on nyt valmisteilla kalatiesuunnitelmat. Lisäksi käynnissä on kunnostushankkeita valuma-alueella. Teuronjoen ja Puujoen ekologinen tila huononee Pääjärveltä alaspäin nopeasti ja Kernaalan järveen saapuessaan tuo joki noin 70 % vuosittasesta fosforikuormasta. Suuren kiintoainekuorman voi havaita ilmakuvista. Tämä johtuu eroosio- ja tulvaherkkyydestä ja valualueen maa- ja metsätalousvaltaisuudesta. Vanavesikeskuksen hankkeissa etsitään yhdessä viljelijöiden kanssa ratkaisuja näihin ongelmiin.

Lammi ja Hämeenkosken Pääjärven vesialueosakaskunnat ovat perustaneet yhdistyksen, Pääjärven kalastusyhdistys ry:n.  Se jatkaa vuosikymmeniä toimineen yhtymän työtä.  Ronnin, Hauhialan, Etola-Ilolan, Hyrkkälän ja Pappilan vesialueen omistajat ovat vuosikymmeniä hoitaneet yhdessä vesialuetta ja sopineet järven kalastussäännöt. Kurjalan ja Käikälän vesialueet toimivat omillaan, mutta yhteistyössä. Kalastusoikeus ja säännöt ovat koko järveä koskevia ilman osakaskuntien välisiä rajoja. Näin ei suinkaan ole kaikkialla. Tästä voi esittää kiitokset asianosaisten kaukonäköisyydelle ja yhteistyötahdolle. Kalat kun eivät järvessä rajoja tunne eivätkä niitä noudata.

Nyt perustettu yhdistys tulee toimimaan samoilla linjoilla, joskin ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden muutosten tuomat haasteen lisäävät paineita suunnata toimintaa kalastonhoidosta myös vesialueenhoitoon.  Yhdistyksen toimintaan ovat kaikki tervetulleita mukaan suunnittelemaan ja kehittämään aluetta. Tälle vuodelle vuosikokous päätti, että jäsenmaksua ei peritä henkilöjäseniltä. Osakaskuntajäsenten jäsenmaksuna on omistajankorvausten palautusmaksut, joilla myös kustannetaan yhdistyksen toiminta kuten tähänkin asti. Pääjärven toiminta-alue ulottuu Lammin Pappilanlahdelta Härkkälään sekä Sahakosken padolle Hämeenkosken keskustan tuntumaan. Järven säännöstelypato sijaitsee täällä.  Säännöstelyä hallitsee Teuronjoen ja Puujoen Yläjuoksun Järjestely-Yhtiö ja säännöstelyä valvoo ELY keskus.

Tämän vuoden runsaslumisen talven johdosta Pääjärven veden pinta laskettiin ennen odotettua sulamisvesihuippua poikkeuksellisen alas ja juoksutuksen pienetyessä ja alajuoksun tulvien pahentuessa, nousi veden pinta nopeasti.  Vedenkorkeutta, virtaamia ja juoksutuksia voi seurata realiaikaisesti vesistöennusteista:

vesi.fi Pääjärvi

 

 

Total Page Visits: 6 - Today Page Visits: 2