Hämeenkosken kirkko ja kellotapuli

Hämeenkosken vuonna 1870 rakennettu nykyinen kirkko ja arkkitehti Engelin suunnittelema kellotapuli vuodelta 1824.

Tykkää Jaa

Toijalantie 11
16800 Hämeenkoski

J. K. Paasikiven syntymämuistomerkki

Juho Kusti Paasikivi syntyi 27 marraskuuta 1870 Kosken Huljalan kylässä Kulma-Seppälän talon mallassaunassa. J. K. Paasikivi vaikutti erilaisissa julkisissa tehtävissä Suomen keskeisten poliittisten ja taloudellisten päätösten tekoon yli 50 vuoden ajan. Hänen uransa huipentui presidenttikauteen 1946 – 1956, jonka aikana hän vastasi hahmottelemansa sodanjälkeisen kauden ulkopolitiikan, Paasikiven linjan, toteuttamisesta. Syntymämuistomerkki on paljastettu 6.8.1961.

Lisää Kosken Kohinoissa muualla

 

Tykkää Jaa

Huljalantie 13
16800 Hämeenkoski

Kenraalimajuri Ernst Ruben Laguksen muistomerkki

Ernst Ruben Lagus syntyi Hämeen läänin Koskella 12. lokakuuta 1896. Hänen vanhempansa olivat metsänhoitaja Alexander Gabriel Lagus ja Emma Matilda Bellman. Perhe asui Käikälän kartanossa, josta muutti 1911 Helsinkiin. Kenraalimajuriksi ylennyt Ernst Ruben Lagus sai jääkärikoulutuksen Saksassa. Hän toimi talvisodassa huoltopäällikkönä sekä myöhemmin jatko- ja Lapin sodassa muun muassa Panssaridivisioonan komentajana. Jatkosodan aikaisista ansioistaan hänet nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi numero 1. Hämeenkoskelaisten sotaveteraanien aloitteesta kiinnitettiin Teuronjoen rannalle peruskallioon hänelle muistomerkki. Muistomerkki paljastettiin elokuussa 1974.

Kotiseutumuseo

Hämeenkosken kotiseutumuseo sijaitsee osoitteessa Keskustie 36  aivan kirkon alapuolella. Museo avattiin yleisölle vuonna 1958, jolloin esineistön keräämisestä ja museon rakentamisesta vastannut museotoimikunta luovutti sen Hämeen-Kosken nuorisoseuralle. Kunnan omistukseen museo siirtyi vuonna
1972. Hämeenkosken kunnan yhdistyessä Hollolan kuntaan siirtyi museo Hollolan kunnalle. Nykyisin museossa on n. 2400 esinettä.

Esinemuseo sijaitsee vanhassa 1856 rakennetussa viljamakasiinissa. Alueella on lisäksi Etolan kylästä siirretty Mustiston talo ja Hyväneulan kylästä siirretty Lammasmäen talon aitta. Vuonna 1971 rakensivat Kosken Hl sotaveteraanit alueelle korsun muistuttamaan koskelaisten pioneerien jatkosodan aikana viettämiä vuosia rintamalla Syvärin joen tuntumassa.

Tykkää Jaa

Keskustie 36
16800 Hämeenkoski

Pihkasalmen kylä

Pihkasalmen kylä on asutuskeskittymä, joka on maarekisteriin merkityn Porvolan kylän takamailla, niin kutsussa Taka-Porvolassa.

Pihkasalmen koulun vaiheita on koottu koulun johtokunnan pöytäkirjoista ja haastattelemalla pihkasalmelaisia ja lisätietoja julkaistaan keväällä 2019.

Putula ja Putulankulma

Kylä Hollolan ja Asikkalan rajalla. Se muodostaa yhdessä Hyrkkälän ja Järvenpään  kanssa Putulankulman, josta tuli Päijät-Hämeen vuoden kylä 2003.

Putula sijaitsee Asikkalasta Lammille tulevan seututie 317:n varrella ja sen länsipuolella virtaa Arrajoki, joka saa alkunsa Luhtsuolta. Putulasta lähtee myös paikallistie 3172 Koskelle Hämeenkosken kirkonkylään.

Heinäkuun kolmella ensimmäisellä viikolla järjestetään lisäksi Putulan Taide- ja kulttuuriviikot. Tapahtuman järjestää Putulan kirjasto- ja kotiseutuyhdistys, joka pitää yhdistyksen yksityistä kirjastoa entisen kestikievarin talousrakennuksessa Putulassa. Toukokuun viimeisenä viikonloppuna järjestetään kirjaston kaksipäiväiset kirjamyyjäiset seututie 317:n ja Järvenpään tien risteyksen kohdalta pohjoiseen päin entisellä kestikievarilla.

Kylällä on mansikan viljelyä, entinen koulu, kestikievareita ja Ylisen Viipurintien toinen haara kulkee kylän läpi.

 

Tykkää Jaa



Pyhän Laurin kirkon rauniot

Pitäjän ensimmäisen kirkon rauniot löytyvät Keskustien varrelta, kun lähestyy taajamaa Tampereelta päin. Kirkko rakennettiin 1500-luvun alkupuolella ja hylättiin jo noin sata vuotta myöhemmin. Tutkimuksissa on selvinnyt, että kyseessä on maamme 101 keskiaikaisen kivikirkon joukossa lähes ainutlaatuinen, pohjakaavaltaan kahdeksankulmainen kirkko. Toinen tämäntyyppinen kirkko tunnetaan Rengosta.

Uusi-Pätilä

Uusi-Pätilä on Hämeenkosken nuorin kylä. Pääasiassa Pätilän kartanon maista lohkottiin maanhankintalain nojalla asutustiloja. Näitä sitten rintamamiehet perheineen raivasivat kotitiloikseen. Syksyllä 1953 kylälle valmistui oma koulukin, jota eläkkeelle asti opettivat Eeva ja Simo Rantala. Kylän asukkaista mainittakoon kunnallisneuvos Eino Paavilainen ja kirjassaan ”Kylmän tilan poika” kylän varhaisista vaiheista kertova Veikko Sonninen.

Tykkää Jaa