Ahvenaistenharju

Ahvenaistenharju on Hämeenkosken länsi-pohjoispuolella ja nousee korkeimmillaan 177,5 m mpy. Harju on osa Salpausselän reunamuodostelmaa, joka on syntynyt viime jääkauden loppuvaiheessa. Harjulla on Ahvenaisten lammet. Harjulla on paikoittain mm. pähkinäpensas kasvustoa. Harjulla, Ahvenaisten järven pohjoispuolella sijaitsee yksityisten maalla oleva luonnonsuojelualue, Ahvenaisen pähkinärinne.

kuva: Helena Saarinen

Tykkää Jaa



Helvetinlähde

Huljalan Helvetti on Hämeenkoskella jääkaudelta peräisin oleva rotko Salpausselän harjun kupeessa. Huljalan Tupalan tilan mailla purkautuu runsastuottoinen Helvetin lähde, josta Lahti ottaa juomavettä. Rotkon pohjalla virtaa kirkasvetinen Kumianoja puro. Alue on maisemaltaan ja maaperägeologialtaan erikoislaatuinen.

Ilolanharju ja supat

Ilolanharju on Valkjärven pohjoispuolella ja jatkuu Kukkolanharjuna itään. Ilolanharjulla on lukuisia pikkusuppia ja kaksi isoa suppaa Valkjärven pohjoispuolella. Kahdelle isolle supalle pääsee Koskiharjuntien jatkeena olevaa metsäautotietä ja polkua pitkin jalkaisin.

Ilmakuva Ilolanharjun supista Google

 

Kellolanlähde

sijaitsee Huljalankylän ja valtatie 12 pohjoispuolella. Lähde on Hämeenkosken pitäjän suurin ja sijaitsee Kukkolanharjun eteläpuolella.  Lähteen halkaisija on kymmenkunta metriä.

Kiehuvanlähde

sijaitsee Keskustien itäpuolella Heikkilän talon jälkeen keskusta Lammille ajettaessa. Lähde on melko runsasvetinen ja siitä johtaa peltojen halki puro. Vesi tulee Ahvenaisten harjulta sijaitsevista laskuojattomista lammista.

Tykkää Jaa



Linnakallio

Linnakallio sijaitsee Hämeenkosken keskustassa kirkon mäen vieressä Tampereentie ja Keskustien välissä Teurojoen lounaspuolella. Linnakalliolle johtaa polku Toijalantietä läheltä kirkon liittymää. Linnakallio on rautakautinen puolustus- ja  vartiolinna. Linnakallion eteläpuolinen kallio on pystysuora Tampereen tien suunnasta. Linnakallio kohoaa lähes 40 metriä ympäristöään ylemmäksi ja sieltä näkee pitkälle. Kallion huippu on 60 metriä läheisten järvien yläpuolella.

Historiallinen Linnakallio

Tykkää Jaa



Pääjärvi

sijaitsee Hämeenkosken pohjoisosassa ja on osin Lammin puolella. Se on syvä, paikoin jopa 90 metriä. Järvi on yksi Suomen tutkituimmista , koska sen Lammin puoleisessa päässä on Helsingin Yliopiston biologinen tutkimuslaitos. Järvi on kalaisa. Pääjärvelle pääsee moottoriveneellä Hämeenkosken keskustan tuntumasta Sahapadolta Pikku-Lanon ja Isolanon lammien ja Leppälammin kautta Kotajokea pitkin. Jokien ja lampien kautta kulkeva reitti sopii myös hyvin melontareitiksi.

Salpausselän harjut ja supat

Keskustaajamaa lepää harjujen keskelle muodostuneessa laaksossa. Jääkauden lopulla jäämassa pysähtyi, koska ilmaston väliaikaisesti jälleen kylmeni ja tällöin syntyivät poikittaisharjut. Ilmaston lämmettyä uudelleen jäätikkö suli ja pitkittäisharjujen muodostelmat syntyivät. Sulavat vesimassat työsivät maata harjumuodostelmiksi jäätikkökielekkeiden eteen.

Metsät ovat harjuilla mäntykangasta. Harjuilla on useita jyrkkäreunaisia suppakuoppia. Jääkauden lopulla kerrostuneen maa-ainekseen jäi jäälohkareita, jotka lopulta sulivat.

Hämeenkosken harjualueet muodostavat yhtenäisen Etelä-Suomen pohjavesialueen, joka purkautuu useista lähteistä maanpinnalle.

Suklammi

Pieni matalarantainen Suklammi sijaitsee Kukkonharjun kupeessa lähellä Kellonlähdettä, siitä itään päin. Tämä lampi on laskuojaton, purkautunevatko vedet Kellolanlähteeseen.

Tykkää Jaa



Tervalanlähde

sijaitsee Hämeenkosken keskustassa Keskustien ja Käikäläntie risteyksestä 150 m pohjoiskoiliseen aivan Käikäläntien itäreunassa ja Pyhän Laurin kirkon raunioiden luoteispuolella. Tervalanlähteellä on ollut useita nimiä eri aikakausilla, Ämmänlähde, Vanhankirkon lähde, Tervalanlähde, Tervalähde. Lähde on mainittu jo 1600-luvulla ja paikka on luultavimmin ollut uhrilehto. Nykyisin lähde on vaatimaton ja vesi virtaa siihen Ahvenaisten harjulta, jolla sijaitsee kaksi pientä laskuojatonta lampea.

Tykkää Jaa