Hämeenkosken kirkko ja kellotapuli

Hämeenkosken vuonna 1870 rakennettu nykyinen kirkko ja arkkitehti Engelin suunnittelema kellotapuli vuodelta 1824.

Tykkää Jaa

Toijalantie 11
16800 Hämeenkoski

Historiallinen Linnakallio

Muinaisten sotien aikana kalliolla poltettiin perimätiedon mukaan merkkitulia, jotka näkyivät kauas ympäristöön kutsuen miehet koolle vihollista vastustamaan ja kehottaen naisia ja lapsia pakenemaan. Suurten vainovuosien aikana kuljetettiin Linnakalliolle tärkeimmät tavarat, sekä kotieläimet, naiset, vanhukset ja lapset turvaan.

Kuva: Perinneaineisto Herrainkamari Linnakalliolla.
Kallion seinämässä oli huoneen tapainen syvennys. Oli tasainen paikka aivan kuin lattia ja sitä ympäröi kolmelta suunnalta jyrkät kallioseinät, mutta neljäs seinä puuttui. Viime vuosisadalla kauppias Snelman laittoi puiset portaat maasta tähän kamariin. Koskenkylän herrat viettivät tuossa kalliokamarissa monta hauskaa iltaa ja yötä. Kuva otettu 1914.

Linnakallio

 

J. K. Paasikiven syntymämuistomerkki

Juho Kusti Paasikivi syntyi 27 marraskuuta 1870 Kosken Huljalan kylässä Kulma-Seppälän talon mallassaunassa. J. K. Paasikivi vaikutti erilaisissa julkisissa tehtävissä Suomen keskeisten poliittisten ja taloudellisten päätösten tekoon yli 50 vuoden ajan. Hänen uransa huipentui presidenttikauteen 1946 – 1956, jonka aikana hän vastasi hahmottelemansa sodanjälkeisen kauden ulkopolitiikan, Paasikiven linjan, toteuttamisesta. Syntymämuistomerkki on paljastettu 6.8.1961.

Lisää Kosken Kohinoissa muualla

 

Tykkää Jaa

Huljalantie 13
16800 Hämeenkoski

Kenraalimajuri Ernst Ruben Laguksen muistomerkki

Ernst Ruben Lagus syntyi Hämeen läänin Koskella 12. lokakuuta 1896. Hänen vanhempansa olivat metsänhoitaja Alexander Gabriel Lagus ja Emma Matilda Bellman. Perhe asui Käikälän kartanossa, josta muutti 1911 Helsinkiin. Kenraalimajuriksi ylennyt Ernst Ruben Lagus sai jääkärikoulutuksen Saksassa. Hän toimi talvisodassa huoltopäällikkönä sekä myöhemmin jatko- ja Lapin sodassa muun muassa Panssaridivisioonan komentajana. Jatkosodan aikaisista ansioistaan hänet nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi numero 1. Hämeenkoskelaisten sotaveteraanien aloitteesta kiinnitettiin Teuronjoen rannalle peruskallioon hänelle muistomerkki. Muistomerkki paljastettiin elokuussa 1974.

Kosken Hl kultaiset vuodet 1800 – 1900 lukujen vaihteessa

Pauli Helénin luento
Helen 26_11_2017-

Tykkää Jaa



Pyhän Laurin kirkon rauniot

Pitäjän ensimmäisen kirkon rauniot löytyvät Keskustien varrelta, kun lähestyy taajamaa Tampereelta päin. Kirkko rakennettiin 1500-luvun alkupuolella ja hylättiin jo noin sata vuotta myöhemmin. Tutkimuksissa on selvinnyt, että kyseessä on maamme 101 keskiaikaisen kivikirkon joukossa lähes ainutlaatuinen, pohjakaavaltaan kahdeksankulmainen kirkko. Toinen tämäntyyppinen kirkko tunnetaan Rengosta.

Vanhat kartat

Vanhoja karttoja löytyy tarkasteltavaksi Kosken Kohinoiden perinneaineistosta kategoriasta kartat.
Nähtävänä ovat kartat Etola ja Ilolan kylien tiluksista vuosina 1917-1918.