Paikallinen maatalousseura järjesti maatalousnäyttelyn 25 – 26. elokuuta 1934 ja tapahtuma oli suurmenestys. Kosken Hl Maamiesseura perustettiin 17.8.1902 K. Utelan aloitteesta. Toiminta oli maatalousvaltaisessa yhteiskunnassa vireää. Yhdistyksen nimi muutettiin 1915 Kosken maatalousseuraksi.

Lampaan keritsemiskilpailu Kosken Hl maatalousnäyttelyssä 25.-26. elokuuta 1934
valok. N Nikkari

Maatalousnäyttelyjen juuren ulottuvat vuoteen 1847. Suomen Talousseura järjesti silloin 50- vuotisjuhliensa kunniaksi maanviljelyskokouksen ja maatalousnäyttelyn Turussa. Laaja maatalousnäyttely järjestettiin ensimmäisen kerran Helsingissä 1870 myös maatalouskokouksen yhteydessä. Ilmiön juuret ovat eurooppalaiset, vaikka maatalousnäyttelyitä järjestettiin ympäri maailmaa.

Suuri lama 1930-luvun alussa, sekä maatalouden teknistyminen, yleinen tarve tehostaa maataloutta ja kannattavuutta lisäsivät innostusta järjestää näyttelyitä. Teollistuva yhteiskunta ja kaupungistuminen koettiin uhkana. Haluttiin edistää kotimaista tuotantoa ja puolustaa maatalouden asemaa. Tavoitteena oli omavaraisuus ja tuotannon lisääminen. Ei mitään uutta auringon alla.

Kosken maatalousseuran suurin tapaus oli oma Kosken maatalousnäyttely, joka toteutettiin pääosin talkootöinä, kuten sen ajan ja tämänkin päivän paikalliset tapahtumat.

Juhani Aromäki kertoo Sodan ja Rauhan ajat – teoksessa s. 247 maatalousnäyttelystä seuraavaa: ” Ennen sotia oli seuran toiminnassa suurin tapaus elokuussa 1934 järjestetty maatalousnäyttely, jossa Ford-autoja oli useampia malleja. Vaikka autoja olikin, vielä silloin vähän kysyttyä traktoria ei mikään liike vaivautunut tuomaan näyttelyyn. Näyttelyssä oli kahdeksan osastoa: peltoviljelystuotteita näytti 57 osanottajaa, maatalouskoneita ja työaseita seitsemän liikettä, hevosia 16, nautakarjaa 58, sikoja kaksitoista, puu- ja kasvitarhanviljelyä ja kotitaloustuotteita 139 näytteillepanijaa. Vielä oli kotiteollisuudella omakin osastonsa, johon osallistui 104 näytteillepanijaa ja teknisten maataloustuotteiden osastoon kaksi. Näyttely oli menestys. Puhdas taloudellinen tuottokin oli suuri, 14 449 markkaa.”

Lisäksi oli erilaisia työmestaruus- ja käsityökilpailuita. Säilyneitä palkintolistoja on lähes kolmekymmentä. Lehmillä oli kaksi sarjaa: Länsi-Suomen karja sekä Ayrshire. Kilpailuja oli mm. siementuotannossa, hunajalla, leipomotuotteilla, langoilla, kutomotuotteilla, miesten käsitöillä. Lisäksi kilpailtiin vaikkapa hevosen puhdistuksessa tai lehmien lypsämisessä.

               

Lukuisat yritykset ja yhteisöt lahjoittivat palkintoja mm. hopeisia kauhoja, kulhoja ja hedelmäveitsiä. Tässä muutamia esimerkkejä: Lahden Rautakauppa Oy lahjoitti Tähti-nimisestä tammasta tupakkakaluston A. Rokkilalle, Itä-Hämeen Maanviljelysseura puolitusinaa hopeaisia kahvilusikoita O. Luokilalle lehmästä Nupu, Maanviljelysneuvomo säkin salpietaria Lampolan Puu- ja kasvitarhalle kasvitarharyhmästä ja Kallion Kultasepänliike perunalusikan Irene Tammiselle kinkusta. Löydetyt palkintoluettelot sekä palkintoplakaatit on nyt skannattu ja ne julkaistaan Kosken Kohinoissa erissä lähiviikkoina.

                    

Total Page Visits: 16 - Today Page Visits: 3