Koski-seura ry järjesti Kosken VPK juhlien aikana ensimmäistä kertaa tunnin mittaisen Hämeenkosken kiertoajelun pikkubussilla. Ajelut saavuttivat heti niin suuren suosion, että organisoitiin yksi ylimääräinen, kolmas kierros. Yhteensä matkaan lähti 51 henkilöä, joista viisi oli lapsia. Koski-seuran puheenjohtaja Kari Kaivola opasti kiertokäynnit.

Aikamatkalle siirryttiin Ylistä Viipurin vanhaa tietä Huljalan helvetin rotkosta ja Tupalan tilalla pyörähdettiin katsomassa Terijoelta siirrettyä päärakennusta. Matka jatkui Kumian mäelle ja  Huljalan kylän kohdalla paikannettiin 1918 palanutta kylää, kun Kärkölään menevän tien linjauskin on merkittävästi muuttunut. Risteyksessä ohitimme kauppiaanpojan J.K. Paasikiven (Johan Gustaf Hellsténin) syntymäpaikan, jossa silloin oli Kulma-Seppälän talon saunan.

Kuva Huljan kylä vuosina 1910-1912 aikana ennen paloa

Matkaa jatkettiin aluksi Lammilla vuoden toimineelle ja 1888 Hankalankoskelle muuttaneelle Tampellan pellavankäsittelytehtaalle. Se on ensimmäinen ja ainoa säilynyt koneellinen pellavanpuhdistuslaitos Suomessa. Lyhyen kävelykierroksen jälkeen jatkoimme matkaa ja ohitimme Jokelankosken.  Seppä Henrik Dufva perusti 1864 naulatehtaan, Henriksdalin manufaktuuripajan Paumelan eli nykyisen Jokelankosken partaalle. Myöhemmin manufaktuuripaja siirtyi ensin Johan Dufvalle, Henrikin pojalle ja sittemmin Johanin langolle Antti (Anders) Korhoselle 1884, entiselle Kurjalan kartanon tilanhoitajalle ja sittemmin Kosken Verkatehtaan omistajalle. Jokelan nykyinen päärakennus on hänen rakennuttamansa. Kiertoajelu jatkui Kosken Verkatehtaan työntekijöiden vanhaa asuinaluetta halkovaa Puutteenkujaa pitkin, nykyiseltä nimeltään Pätiläntie. Täällä on säilynyt joitakin alkuperäisiä asuinrakennuksia.

Kuva Jokelankosken luota. Etualalla on Henriksdalin takomo ja sen takana Verkatehtaan kutomo, jossa oli enimmillään 10 kutomakonetta.

Koskella oli vielä ennen sotia toistakymmentä myllyä, joista vanhimmat olivat 1400-luvun alusta. Neljä myllyistä oli kirkonkylässä, Koskenkylän mylly Koskenkylän koskessa eli Sahakoskessa ja kolme Teuronjoen rannalla Mylly- eli Kapaskoskella, Porvolan (myöhemmin Lampisen), Kurjalan sekä Etolan myllyt.

Metsä alkoi tuottaa rahaa vasta 1800-luvun loppupuolella ja tuolloin Teuronjoesta muodostui merkittävä uittoväylä Kokemäenjoen vesistöön. Puun ostajina olivat aluksi porilaiset Rosenlew ja Repolan sahat ja sittemmin myös August Eklöfin saha Hämeenlinnasta sekä Lappilan ja Oitin sahat. Sahateollisuus syntyi Koskelle myöhemmin.Koskiin rakennettiin lauttausaukot ja lauttausrännit ja muut uittoon tarvittavat laitteet, joiden rakentaminen ja kunnossapito annettiin A. Ahlsröm Oy:lle. 1960-luvulla  kuljetukset siirtyivät maanteille.

Maastosta tutkittiin vanhan s-mallisen tien linjausta sekä Kosken Verkatehtaan sijoittumista.  Kurjalan kapteeni Karl (Carl L.) von Essen rakensi tehtaan Etolan kylältä vuokratulle maalle vuonna 1857. Hän oli vuonna 1854 ostanut Otto Nordgrenin leskeltä Kurjalan säterin myllytontilla sijainneen ja 1837 Orimattilasta siirtyneen verkatehtaan. Karl von Essenin kuoltua tehdas siirtyi hänen sisarelleen Selma von Essenille, joka vuokrasi sen Antti Korhoselle vuonna 1877. Korhonen osti yrityksen omakseen vuonna 1881. Korhonen kuoli vuonna 1917, mutta oli myynyt verkatehtaan pari vuotta ennen kuolemaansa yhtiölle, jonka isännöitsijäksi tuli U. Wargelin Tampereelta. Tehtaassa villasta  kudottiin erilaisia sarkakankaita sekä huopia.  Enimmillään verkatehdas työllisti satakunta työntekijää ja muutti Lahteen 1928, mutta lopetti siellä pian toimintansa. Hämeen kuvernöörinkertomuksessa vuodelta 1870 Hämeen viidestätoista tärkeimmästä teollisuuslaitoksesta kaksi  sijaitsi Koskella: Kosken verkatehdas ja Henriksdahlin rautatehdas.

Näkymä Myllykylästä n. 1940-luvulta. Kuvassa kivisillan (Åkerblomin sillan) luona  Kurjalan, Etolan ja Lampisen (Porvolan) myllyt.
Taustalla Lampisen navettarakennus Puutteenkujan varrella.

Opasreitti päättyy Käikälän kartanossa syntyneen kenraalimajuri E.R. Laguksen muistomerkin luo.

 

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Total Page Visits: 9 - Today Page Visits: 1