Tähän on koottu valokuvia Hämeenkoski-päivänä 31.8.2019 kello 13 järjestettävän Kosken Koskia kävelykierroksen seuraamista varten

Koskenkylän koski

Kuvassa vasemmalta alkaen Spintin talo, pieni mutta korkea rakennus oli meijerin konehuone sitten meijeri ja meijerihenkilökunnan rakennus. Takimmaisena Heikkilän saha. Myöhemmin Lönnroosin saha kuvattu v. 1914.

Tämä kuva on nykyisen kunnantoimitalon suuntaan. Vasemmassa laidassa näkyy v. 1906 valmistunut Kosken Hl kunnalliskoti. Joen varrella on ensin suutari Spintin talo, sitten Kosken osuusmeijeri, joka valmistui 1905. Takana Heikkilän saha ja mylly. Heikkilä myi v. 1917 nämä laitoksensa kauppias H.E. Lönnroosille. Tämä saha ja mylly paloivat maan tasalle v. 1938. Meijeri muutettiin keskemmälle kirkonkylää v. 1930.

Ilmakuva Koskelta Hl 1940-luvulta.
Etualalla Kosken Hl kunnantoimisto ja ulkorakennus. Pieni valkoinen rakennus on kirjasto.
Takana oleva rakennusryhmä on Aino ja Heikki Heikkilän. Asuinrakennuksessa oli myös kemikaliokauppa. Taustalla näkyvä koivukuja menee kunnalliskotiin.

Kosken Hl vanhan meijerin työntekijäin asunto. 1930 jälkeen Kosken kunnantoimistona. Tämä rakennus sijaitsi nykyisen kunnantoimiston paikalla. Tämä talo oli kaikkein ensimmäiseksi Hyväneulan Penttilän asuinrakennus ja siirretty meijerin asuntolaksi 1900-luvun alussa.

Kapaskoski, Lamminkoski, Myllykoski, Kirkonkylän koski, Koski

Tukkien uittajia Kosken Verkatehtaan kohdalla vuonna 1905. tehdas on joelta päin katsellen melko suuri laitos sen ajan laitokseksi kolmine kerroksineen. Matalaosa kyljessä on lumppuvarasto. Joen päällä oleva rakennus on värihuone.
Hämeenlinnan höyrysaha Oy purettiin v. 1873. Lahteen perustettiin höyrysaha vuonna 1869.

Kosken Hl Verkatehtaan työväen asuntoja ja oikealla Etolan mylly. silta on vielä puusta ja rakennusten katot pahvista.
Kuva on vuodelta 1908.

Kosken Hl kirkonkylää vuosisadan vaihteessa. Siellä näkyy Verkatehtaan rakennuksia, kaksi myllärin asuntoa, kaksi kauppaa, kirkko ja kellotapuli sekä pitäjäntupa häämöttää kirkon mäellä.

Kosken Verkatehdas 1894

Myllykylän raittia Koskella Hl v. 1901.
Oikeanpuoleisessa mökissä asui tehtaan laitosmies Aaretti Rantanen. seuraava talo on Hyvälän kauppa.
Vasemmalla puolella on ensin tehtaan villavarastoja, sitten on naisten sauna, jossa oli toisessa päässä yksi asuinhuone. Sen jälkeen oli Lindemannien asunto, jota omisti Verkatehdas.

Jokelankoski

Kuva Jokelan kosken luota.
Etualalla on Henriksdalin takomo ja sen takana Verkatehtaan kutomo, jossa oli enimmillään 10 kutomakonetta.
Henriksdalin rakensi Henrik Dufva ja kutomon rakensi Antti Korhonen.
Henriksdalin takomo on rakennettu n. v. 1865, Verkatehtaan kutomo noin v. 1880-luvulla.

Tämä tukkipoika on Jokelan kosken yläpuolella.
Näissä koskipaikoissa tukit joutuivat menemään niin ahtaasta välistä, että jos ne pääsi poikittain, niin heti oli suman alku.
Kuva vuodelta 1958.
Lisäys:
Atso Maunula uittamassa.

Tässä kuvassa piirityönjohtaja Lauri Lassila seurailee uiton sujumista Jokelan kosken sillalla. Joen partaalla oleva talo on Riihimäen sahan omistama talo, jossa Lassila asui.
Kuva v. 1958.
Tukinuitto Koskella loppui v. 1964, silloin tuotiin viimeisen kerran Pääjärveltä tukkia uittamalla. Joen varrelta on tietääkseni viety vielä senkin jälkeen Teurojoessa puita uittamalla. Vuonna 1964 toimme lautan Pappilanlahdelta ja samassa lautassa Työrinojanlahden tukit. Lauttaa veti silloin isokokoinen moottorivene, johon oli asennettu vinssi. Se heitti aina ankkurin ja kelasi vaijerin vinssillä takaisin. Tämä oli helppoa hommaa verrattuna 1930-luvun lautan kuljetukseen. Silloin oli 12-15 miestä lautan koosta riippuen, he kiersivät miesvoimalla puukankia käyttäen forokkia. Perässä saattoi olla 10 000 tukkia käsittävä lautta. Tähän hommaan ei 1940-luvulla löytynytkään miehiä vaan täytyi tehdä hevosponttoo ja hevosella kierrättää forokkia.

Total Page Visits: 20 - Today Page Visits: 1