Itsenäisyyspäivää vietettiin perinteellisellä tavalla Hämeenkoskella. Kuluva vuosi oli ensimmäinen, kun hämeenkoskelaiset olivat osa Hollolan kuntaa. Hämeenkoskelaiset yhdistykset olivat jo keväällä päättäneet yhdessä kappeliseurakunnan kanssa järjestää itsenäisyyspäiväjuhlan Hämeenkoskella. Tätä varten oli Hollolan kunnalta saatu avustus kattamaan osa järjestelykustannuksista.

Juhlinta käynnistyi perinteisesti sanajumalanpalveluksella Hämeenkosken kirkossa, jossa saarnasi Leevi Ruonakoski. Musiikista vastasivat Johanna Huovinen sekä kirkkokuoro. Jumalanpalveluksen jälkeen siirryttiin sankarihaudoille, jonne seppeleet kirkosta vietiin lippujen saattamana. Hollolan kunta oli maksanut sankarivainajien muistoksi lasketun seppeleen. Myös Lions Club Salpakangas laski seppeleen sankarivainajien muistomerkille. Tämän lisäksi luettiin seppeletekstit muille Hämeenkoskella sijaitseville muistomerkeille laskettaville seppeleille. Hämeenkoskelaiset yhdistykset ja kappeliseurakunta olivat päättäneet jatkaa perinnettä laskea seppeleet myös Suomen itsenäisyyteen liittyvien merkittävien tapahtumien ja Hämeenkoskella syntyneiden suomalaisten merkkihenkilöiden muistomerkeille. Näitä ovat Karjalaan jääneiden, vakaumuksensa puolesta kaatuneiden, vapaussoturien, presidentti J.K. Paasikiven ja kenraalimajuri Ernst Ruben Laguksen muistomerkit.

Itsenäisyyspäivän seppeleet 2016

Itsenäisyyspäivän seppeleet 2016

Seuralassa järjestettävään itsenäisyyspäivän juhlaan osallistui reilut sata pitäjäläistä. Hämeenkosken maa- ja kotitalousseura vastasi kahvitarjoilusta, johon kuului muun muassa hämäläistä näkkileipää ja juhlaan hyvin sopiva maaseudun mehumalja. Tilaisuuden juontajana toimi komeaääninen Sami Nikkari, joka ei tarvinnut äänentoistolaitteita. Varmasti kuului salin perälle asti kuulutus lippujen saapumisesta. Tämän jälkeen laulettii Johanna Huovisen säestyksellä yhdessä Hämäläisten laulu. Tervehdyssanat esitti Koski-seuran puheenjohtaja Kari Kaivola. Puheessa korostui yhdistystoiminnan ja vapaaehtoistyön lisääntynyt tarve kuntaliitoksen jälkeen. Myös tarve tehdä Hämeenkosken nykytilaa ja historiaa tunnetuksi koko Hollolassa on kuluneen vuoden aikana osoittautunut tarpeelliseksi. Tätä työtä pystyvät tekemään vain hämeenkoskelaiset itse.

itdsenaisyys2016_11

Ohjelma jatkui kaunisäänisten retrotyttöjen lauluesityksillä teemalla ”Sota-ajan radio soi”. Kodin kynttilöiden sävelet veivät tunnelman yli 70 vuoden takaisiin aikoihin, jotka osa yleisöstä muisti hyvinkin omakohtaisesti. Tilaisuuden juhlapuhujaksi oli kutsuttu entinen kansanedustaja ja europarlamentaarikko, yrittäjä Kyösti Toivonen. Kuuluttaja mainitsi hänet esitellessään, että tässä on elävä esimerkki siitä, miksi hämeenkoskelaisten kannatti liittyä Hollolaan. Puhuja ei varmasti yleisön odotuksia pettänyt, vaan jokainen salissa istunut kuunteli herkeämättä hänen esitystään.

Toivonen painotti puheessaan kotiseudun merkitystä, identiteettiä ja ihmisen henkisen rakenteen monikerroksisuutta. Hän piti tärkeänä vanhojen pitäjänimien, mutta myös kylien nimien säilyttämistä. Samaistuminen kotiseutuun on tärkeää. Puhe käsitteli laajasti itsenäisyyttä edeltävää aikaa, jonka tuntemus on alkanut hiipua. Suomen kannalta ratkaisevaa Suomen sota ja suuriruhtinaskunnan syntyvaiheet käytiin läpi. Suomen synnyn jälkeen puhe siirtyi käsittelemään suomalaisuuden syntyä ja muutamien keskeisten henkilöiden osuutta siinä. Vuonna 1822 Turun Akatemiaan kirjautuivat Runeberg, Snellman, Elias Lönnrot ja Adolf Reinhold Lang. Seuraavana vuonna joukkoon liittyi Fredrik Cygnaeus ja muutamaa vuotta myöhemmin Zacharias Topelius. Yleisö joukosta kuului syvä huokaus, kun selvisi, kuka oli Lang. Hän oli tehdyn selvityksen mukaan Kosken nimismiehen poika, joka oli käynyt Porvoon Kimnaasin ja opiskeli teologiaa. Hän oli kuuden vuoden ajan Elias Lönnrotin kämppäkaveri. Ystävyys kämppäkaverien kesken jatkui läpi elämän. Kaikkien edellä mainittujen henkilöiden rooli suomalaisten henkisen itsenäisyyden ja myöhemmin fyysisen itsenäisyyden rakentamisessa oli erittäin merkittävä.

Suomen itsenäistymiseen liittyviä tapahtumia Kyösti Toivonen vertasi seikkailukertomusten sarjaan, jolloin selvittiin päivästä päivään, viikosta viikkoon ja kuukaudesta toiseen. Esille tuli yhtenä yksityiskohtana toive tutkia ne arat asiat mitä tapahtui niille 20 000 pakolaiselle, jotka ahtautuivat huhti-toukokuun vaihteessa Kosken ja Hollolan maanteille. Yksityiskohtia tiedetään, mutta yleiskuvan selvittämiseksi tulisi kirjoittaa auki sadan vuoden jälkeen tuo 2-3 viikon jakso. Puheensa lopuksi Toivonen mainitsi lempilaulunsa olevan Juteinin ”Arvon mekin ansaitsemme”. Laulu on hänen mielestään täynnä iloista optimismia, jota hän arveli löytyvän muun muassa Slushin nuorista naisista ja miehistä. Se on uusi ylävitosen paikka.

itdsenaisyys2016_19

Ohjelma jatkui ”Minun Hämeenkoskeni” kirjoituskilpailun palkintojen jaolla. Koski-seura ja Hämeenkosken koulu järjestivät syksyn 2016 aikana hämeenkoskelaisille koululaisille suunnatun kirjoituskilpailun, jossa oppilaille oli mahdollisuus kertoa mielipiteensä kotiseudustaan. Palkinnon jakoivat kirjoitukset arvioineet kunnallisneuvos Hannu Heikkilä ja Koski-seuran sihteeri Sirpa Selonen. Palkinnon sai koulun koko viides luokka. Heidän kirjoituksensa osoittivat, että koko luokka oli paneutunut aiheeseen huolella. Kertomukset antoivat hyvän kuvan alakoululaisten ajatuksista ja tunteista omaa kotiseutua kohtaan. Muutama luettu kirjoitus osoitti, että taso oli korkea ja yleisön reaktioista päätellen pitäjää kuvattiin onnistuneesti ja monipuolisesti.

itdsenaisyys2016_17

Hämeenkosken mieskuoro esitti neljä laulua. J.H. Stunzin Kaikukohon laulu maamme kajahti komeasti. Jääkärin morsiamen vauhdikkaiden sävelten kautta siirryttiin lopuksi Kalevi Koskisen sanoittamaan Kosken valssiin. Mieskuoro toi myös juhlallisen taustan koko yleisön yhdessä laulamaan Maamme lauluun. Lippujen poistumisen jälkeen todettiin eteisaulassa yleisesti: Tätä perinnettä kannattaa jatkaa.

Total Page Visits: 22 - Today Page Visits: 1