Historioitsija Ulla Koskinen esitelmöi Hämeenkosken Seuralassa 16.3.2023 klo 18.00 – 19.30 Hämeenkoskella Kurjalan ja Hattulan Vesunnan kartanoissa 1500-luvulla asuneesta yhdestä Suomen menestykkäimmästä sotapäälliköstä Arvid Henrikinpoika Tawastista (1545-1599) ja hänen perheensä, vaimo Margareta Mårtenintyttären ja poika Ivar Arvidinpojan, elämästä.
Esitelmän jälkeen pidetään Koski-seura ry:n vuosikokous klo 19.30 alkaen. Ennen tilaisuutta kahvitarjoilu (vapaaehtoinen maksu Seuralan hyväksi) alkaa klo 17.30. Tilaisuuden järjestävät Hämeenkosken kirjasto sekä Koski-seura ry.
Ulla Koskisen harvinainen elämäkerta 1500-luvun Tawastin soturiaateliperheestä kuvaa sotaisan ajan yhteiskunnan kirjoa. Into kustannus.
Ulla Koskisen kirjoittama historiateos kertoo Hämeenkoskella Kurjalan ja Hattulan Vesunnan kartanoissa asuneen sotapäällikön Arvid Henrikinpoika Tawastin (1545-1599) sekä hänen perheensä elämäntarinan. He elivät Ruotsi-Suomen sotaisaan aikaan. Satojen kirjeiden ja asiakirjojen pohjalta Soturiaatelin aika Suomessa luo poikkeuksellisen yksityiskohtaisen kuvan päähenkilöistään sekä aikakauden yhteiskunnasta.
Elämänkerrat 1500-luvulta ovat harvinaisia. koska hyvin vähän kirjallista aineistoa on säilynyt. Arvid Tawast syntyi rälssiperheeseen. Aatelin elämäntehtävä oli palvella kuningasta sotakentillä ja hallinnossa. Hän kohosi vaatimattomista lähtökohdista yhdeksi valtakunnan merkkimiehistä johtaen linnoja ja suomalaista jalkaväkeä Venäjää vastaan käydyissä sodissa. Arvid Tawastin aikana Ruotsin valtakunta laajeni nopeasti. Kruunun tehtävät kuljettivat häntä usein mm. Viroon, Käkisalmeen ja Viipuriin
Aatelistenkin arkielämän karuus paljastuu seuraavissa lainauksissa:
”Kurjalassa maalattiin, laitettiin ikkunalaseja ja nikkaroitiin ehkä huonekaluja. Syksyisin oli työnä sadonkorjuun ja teurastuksen tuotteiden säilöminen ja varastoiminen. Margareta Mårtenintytär valvoi itse suurinta osaa jalostuksesta ilman voudin välitystä:
Oluenpano, leipominen, teurastus, liha, vuodat ja nahat, niitä valvoo ja niistä huolehtii rouva itse, samoin voista, karjantuotosta ja lampaiden villasta.
Margaretan vastuulla oli myyntiin menevä tuotanto. Kartanoiden päämyyntituotteet olivat vilja ja voi. Niitä kaupattiin Porvooseen, Helsinkiin, Turkuun, Lyypekkiin, joskus myös Pietarsaareen ja Tallinnaan.”
”Kuitenkin samaan aikaan tavoiteltiin kauniita moraalisia arvoja, kunniaa ja myötätuntoisuutta, tunnettiin rakkautta, hellyyttä, vihaa ja ymmärrettiin huumoria. Ainekset olivat loppujen lopuksi samat kuin nykyään, vain eri mitalla annosteltuina.”
Ulla Koskinen on historiantutkija ja tietokirjailija, jota kiehtoo elämänmeno keskiajan ja uuden ajan välimaastossa. Koskinen on filosofian tohtori ja Suomen historian dosentti. Hän on työskennellyt tutkijana Tampereen ja Jyväskylän yliopistoissa sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa. Koskinen ryhtyi 15-vuotiaana harrastamaan sukututkimusta, joka on johdattanut hänet myös Tawastin perheen jäljille. (lähde Into kustannus)
Historioitsija Ulla Koskinen. Kuva Antti Kurko.
